Sharon pääsi turvallisesti muuttamaan pois kampuksen hälinästä ja kutsui Iivanan muuttamaan tontille. Hiljaisesti sovittiin avioliitto ja Iivana muutti, tuoden huimat 12000. Sillä rahalla saataisiin melko hyvän kokoinen koti nuorelleparille. :'D

 

Tadaa ! Minä (koko suvun ylijumala) fiksasin heille nätin kodin, joka tosin kärsi rahanpuuttesta. He saivat hieman _turhan_ isokokoiset huoneet ja liian vähän tavaroita, mutta sain kuin sainkin koko läävän näyttämään talolta. Noista isoista huoneista tehdään vielä monta pienempää huonetta, joten nou fiö.

 

Kun koti oli saatu kasaan, Sharon ajatteli että nyt olisi hyvä aika tehdä suvunjatkoa(!!!) perheelle. Perhetavoitteinen Iivana tuntui olevan aika täpinöissään kun pari rentoutui sängyllä. Kuitenkin, kukaan ei säästynyt kuulemasta helisevää ääntä, joka tuli pelehdinnän jälkeen. Silloin kantaäitimme tajusi: "Mehän voimme saada pienokaisia!" Ah, vauvakuumetta.

 

Heti aamulla hän tajusi vatsansa pyöristyneen huomattavasti. Iivanakin oli jo pariin kertaan kysellyt, oliko kampuksen turhamainen syöpöttely aiheuttanut tämän mudoonmuutoksen? Sharon kuitenkin korjasi, että kyseessä oli pahamainen pyöristymis vauvatilus -tauti, eli lähiaikoina talossa nähtäisin söpöjä naurispäitä.

 

(Huomatkaamme, että Iivana on valinnut, että hänen tiensä kulkisi kenraaliksi saakka - vähintään) Kummatkin olivat ostaneet kaksi maalustelinettä ja ne alkoivat olla koko ajan varattuja, kun raskauden väsyttämä Sharon kaipasi piristystä, sekä Iivana halui vain saada jonkun taidon täysille. Tässä kuvassa herra on juuri maksimoimassa luovuutta. : D

 

Kantaäitimme tajusi, että synnytystä ei voinut pitkittää enään ja kiemurteli kamalan tuskan voimissa. "IIVANA ! TULE ÄKKIÄ TÄNNE!" Hän huusi ja Sharonin harmiksi mies oleili töissä. "Tämä himskutan synnytys on nyt vain kestettävä."

 

Tälläinen käärö sieltä putkahti<3. Neidin nimeksi tuli Janice ja hän nähtävästi peri äidin mustat hiukset, ihon, sekä silmät. Aww kuinka söpö.

 

Iivanan saapuessa töistä ja tuoden mukavan määrän rahaa ylennyksen kera, saatiin pienelle Janicelle rakennettua tyttömäinen nurkkaus. Jopa puputapetit sopivat huonekaluihin. 8)

 

Sharon tuputti vastasyntynyttä Janicra isän syliin ja Iivana ottikin innokkaana lapsen kätösiinsä. Ehkä kantaäidistämme ei tulekaan kuihtuvaa, harmaaihoista yksinhuoltajaa. =)

 

Siinä on IIvana tuoreen mudoonmuutoksen kera ja Janice turvallisesti kuvassa. Sekä kuten voit takana huomata...

 

...myös Sharon uusien hiuksiensa kanssa. Tosin voi havaita kivoja samanlaisuuksia Michael Jakcsonin (/Janet Jakcsonin) kanssa - hrrr. : D

 

"Malja hyvälle liitolle!" Iivana toivotti,  kun laseja nostettiin kesken kiireisen ruokailun. Sharon oli onnellinen, että oli saanut tuollaisen henkilön puolisokseen.<3

 

Hän kuitenkin oli onnellinen myös siitä, että Janicen oli aika kasvaa pois vaipoista. Ei tosin kokonaan, vaan melkein. :'D

 

No niin ! Tuollainen nättimys sieltä kasvoi, hampaat tosin ovat vielä hieman hakusessa. "Tuolla purukalustolla et muruseni pääse vielä minkään lehden kansiin." Sharon sanoi ylpeänä pienestä Janicesta.

 

Pieni hiustenvaihto ja neidistä saatiin oikein kelvon näköinen ilmestys. En kyllä tiedä, miksi Sharon pisti viattomalle taaperolle tuollaisen turhan dramaattisen kampauksen. o.O

 

Huomasin Janicessa myös marisijan vikaa, hänhän oli odottanut vain muutaman simminuutin tuossa ja heti jo kauhea parkuminen. Voi hyvä luoja.

 

Mutta heti kun saatiin himan ruokaa eteen, niin silloin oltiin jo aivan hiljaa. Huomatkaa muuten käsi, ei olisi paita hieman liian tiukka ranteen kohdalta. Lol. :'D

 

"Äkkiä karkuun tuota kamalaa mutanttia!" Janicen aikeet ovat aika ristiritaiset kesken kävelyopetuksen. Sharon huokaisi ja tyytyi vain nostamaan neitokaisen pois lattialta. Hän kuitenkin huomasi pian, että Janicen aikeina oli karata pois vanhempien käsistä.

 

Kantaäitimme ei kuitenkaan tajunnut, että ehkä juuri oma mies ei ollu se maailman parhain esimerkki lapselle.

 

Kuitenkin minä (edelleen koko suvun ylijumalana) huomasin, että lapsuuden päiviin oli enään kaksi hassua päivää. Janice alkoi kiireellisesti korottaa taitojaan, mutta ehkä oman pään työntäminen laatikkoon ei oikein vienyt asiaa eteenpäin?

 

Tälläinen nättimys Janicesta kuitenkin loppujen lopuksi tuli. : D

 

Ja päätän tään osan kuvaan, jossa näkyy minkälaisen huoneen mahdollinen tuleva perijä saa. 8)

 Jännittynein ja hajamielisin terveisin: 

Patty

Tässä hän on: Sharon Stone, tietotavoitteinen rapu, joka pitää mustahiuksisista ihmisistä, jotka eivät haise pahalle ja käyttävät meikkiä. Elämäntoiveena nuorella naisenalulla on päästä Sairaalan johtajaksi - keinolla millä hyvänsä.

***

Sharon asteli sisään asuntolaan ja ampaisi heti puhelimen ääreen. Hän soitti Yiopiston kansliaan ja valitsi pääaineekseen Fysiikan - siitä ainakin oli hyötyä Lääkealalla. Tyttö lopetti puhelun, kunnes näki ikkunassa, että todella nätti opiskelija käveli kadulla.

 

Ehkä puoliso jollekin ulkonäöllistä apua kaipaavalle perijälle? Ainakin tuo tyttö rauhoittaisi joitakin geenimutanttien lapsien ulkonäköä.

 

Sharon lähti innoissaan tervhtimään tätä Ella Valli -nimistä neitokaista ja huomasi, kuinka he tulivat juttuun. Hänet oli ehdottomasti otettava mukaan sukunu jossakin vaiheessa! Kuitenkin, kohta juttukaveri vaihtui melko nopeasti.

 

Tuollainen komistus kelpasi vain Sharonille! Hän kiiruhti äkkiä Iivana Vonkan juttusille ja huomasi, kuinka pojan kuvaa koristi kolme keltaista salamaa. Tästä tulisi todellakin kantaäidimme mies.<3

 

Juttelu tuotti tulosta ja kohta kummatkin olivat toistensa ystäviä. Sharon yritti koota kaiken charminsa ja liehitellä Iivanaa puoleensa.

 

Hän onnistui, kuin onnistuikin aikeissaankin ja pari sai vaihdettua pikkuiset pusut keskenään. Aww.

 

Kohta päästiinkin jo hieman romanttisempiinkin hommiin, eikä tyydytty vain vaihtamaan romanttisia suudelmia.

 

Sharon, tuon kaiken romanttisen keskellä, sai  ajatuksen soittaa Welttolan osakunnalle. Hän jutteli kolmelle osakunnan jäsenelle tunnista toiseen, kunnes sai luvan liittyä siihen.

 

"Hei kiva kun pääsin osakuntaan. Hihi." -----> Ja niin Sharon pääsi muuttamaan Welttolan osakuntaan.

 

Hän katseli taivaalle ja mietti, että Iivanahan voisi muuttaa tontille.

 

Tyttö kutsui oma-aloitteisesti pojan paikalle ja pyysi tätä osakuntaan. Valitettavasti Iivana ei päässyt vielä muuttamaan, vaan hänen piti kuluttaa aikaa osakunnan tiloissa.

 

Oksentaakko aiot neitiseni? Ei, hän vain kannusti lempiurheilujoukkuettaan - Solakan Myyriä.

 

"Iivana, haluaisitko muuttaa tähän osakuntaan?"

 

Voi kyllä herra muutti ja vaihtoi söpön mustan irokeesinsä ruskeaan tukkaan.

 

Samaan aikaan Iivanan pääkopasta katkesi jokin, kun hän näki torakoita. Ei siinä mitään, ei vain ole kovin mukavaa kun tohtori tulee visiitille. ;>

 

Miksi tontilel astelee vain kamalan näköisiä ihmisiä, ei yhtään nättimyksiä. 8< Oi miksi?

 

Sharon tosin huomasi Iivanan läsnäolemisesta huolimatta, että opiskelu ei ollut ehkä hänelle parasta ajankuluttamista. Tyttö mietti jo vakavasti opiskelujen keskeyttämistä - pääsyä perhe-elämään Iivanan kanssa.

 

Sharon oli tosissaan aikeissaan jättää kampus ja hän soittikin yliopistolle. Tytölle tulisi kova ikävä Welttolan osakunnan ihmisiä. Ehkä joku Stonen suvussa pyrkisikin tähän samaan osakuntaan, aikeissa olisi kumminkin perustaa oma.

 

"Tervetuloa aikuisuus!" Sharon huudahti ja kuuli taksin tööttäävän osakunnan edessä. Tästä alkaisi uusi elämä omassa kodissa.